Prostituoitu: Seksityöläinen vai seksiorja?

kuvakaappaus-prostituoitu

Sarah Greenmore. Kuvakaappaus:Independent.co.uk

Seksityöläinen vai Seksiorja?

“Työni on sekoitus asiakaspalvelua ja fantasioiden täyttämistä, ja rakastan sitä. Se sopii tarpeisiini ja antaa taloudellista vakautta, jota minulla ei ole ennen ollut.” Näin toteaa Nevadan laillisessa Moonlight Bunny Ranch -bordellissa prostituoitu’na työskentelevä Sarah Greenmore. MTV:n uutisessa. 

 

 

pahuus

Ihmiskaupan uhrin piirtämä kuva omasta ajastaan seksiorjana.

Mitä toteaa päiväkeskuksessamme käyvä nainen?

“Työni oli maanpäällinen helvetti”. Minut suljettiin pieneen konttiin keskelle metsää, enkä nähnyt päivänvaloa moneen kuukauteen. Miehet tulivat kun halusivat, raiskasivat minut yksi toisensa jälkeen. Myöhemmin minut kuljetettin laivalla Kreikkaan jossa minut suljettiin yksityiseen asuinhuoneistoon. Minun piti hymyillä ja myydä seksiä.”

 

 

 

 

Päiväkeskuksessamme käyvä nainen ei halua puhua siitä mitä on kokenut. Se tekee liian kipeää. Muistot saavat naisen tärisemään, pelkäämään, ahdistumaan. Greenmore sitävastoin haluaa puhua, sillä hän haluaa kumota viisi yleistä uskomusta seksityöläisiin liittyen.

  1. Uskomus: ”Seksityö sopii laiskalle – ja on helppoa

Niin, eihän työ ole helppoa, sillä kuten Greenmoore toteaa, seksityöläinen joutuu varaamaan hotellihuoneita. Greenmoore myös toteaa, että “Monet itsenäisesti työskentelevät seksityöläiset joutuvat tutkimaan asiakkaan taustat varmistaakseen, etteivät he ole vaarallisia.

Saikohan päiväkeskuksemme nainen tutkia “asiakkaidensa” taustat? Mitähän Greenmoore olisi sanonut, kun hänen vaivalla varaamaansa hotellihuoneeseen olisi tullut joukko Boko Haramin miehiä? Ihan vain fyysisesti intiimiin terapiaistuntoon, kuten Greenmoore kuvailee.

  1. Uskomus: ”Seksityöntekijät levittävät tauteja”

Greenmore kertoo, että vastoin yleisiä ennakkoluuloja työntekijät käyttävät aina kondomeja ja suuseksisuojia.

“Nevadassa kaikki osavaltion tuhannet laillisesti seksialalla työskentelevät käyvät pakollisissa sukupuolitautitesteissä viikoittain. Nevadan bordelleissa ei ole koskaan raportoitu HIV-tapausta”.

Mistähän johtuu että varsin monella auttamistamme naisista on HIV. Ehkä heidän kondominsa ovat olleet epäkunnossa? Tai ehkä Boko Haramin taistelija unohti suuseksisuojan kiireessä kotiin? Kontissa sukupuolitautitestitkin tökkivät.

Tai ehkä asiakkaat eivät vain välitä käyttää kondomeja? Kaikilla seksin myyjillä kun ei ole varaa valita asiakkaitaan. Eikä niitä käytä kaikki myyjätkään. Iltalehti uutisoi juuri tänään Suomessa seksiä myyvästä naisesta, joka on tartuttanut HIV:n useisiin suomalaisiin asiakkaisiinsa. 

  1. ”Vain hyypiöt, luuserit ja epätoivoiset miehet käyvät seksityöntekijöiden luona”

Greenmore kirjoittaa, että bordellin ovista kulkee monenmoisia ihmisiä: keski-ikäisiä pariskuntia, jotka kaipaavat piristystä rakkauselämäänsä, nuoria sotaveteraaneja, jotka kamppailevat paluusta siviilielämään ja deittailun maailmaan, arvostettuja bisnesmiehiä, lakimiehiä, lääkäreitä ja muita ammattilaisia, joiden vaativa työ ei jätä aikaa deittailuun.

Tähän tuskin tarvitsee kommentoida mitään tämän enempää. Kysyntää tuntuu riittävän oli kyseessä sitten eliitti prostituoitu tai konttiin sullottu ihmiskaupan uhri. Ja kun kysyntä kasvaa, tarvitaan lisää kontteihin sullottuja naisia. Eliittiprostituoitujen joukko on sen verran pieni, että se ei riitä kattamaan kysyntää.

  1. ”Seksityöntekijät vihaavat työtään”

Greenmoore vakuuttaa, että seksityöntekijät ovat valinneet ammattinsa, koska se sopii heidän taloudellisiin tarpeisiinsa, joillekin myös henkisiin tai seksuaalisiin tarpeisiin.

Valitsikohan päiväkeskuksessamme käyvä nainen uransa prostituoituna itse?

Halusiko hän itse seksiorjaksi pieneen konttiin, myöhemmin yksityiseen asuinhuoneistoon? Laskiko hän etukäteen kuinka paljon pääsisi tienaamaan? Hauskasta ja helposta työstä.

Ehkä myös Ruotsissa vastikään pakenemaan päässyt teinityttö valitsi itse työskennellä seksityöläisenä? Ehkä hän nautti siitä että tuli kuukausien ajan raiskatuksi perheen isän ja pojan taholta kuten Yle uutisessa kerrotaan? 

Vain 2 % prostituoiduista valitsevat työnsä vapaaehtoisesti. He ovat prostituoitujen “eliitti”. Loput 98% tekevät sen enemmän tai vähemmän pakon edessä, kuten oheinen tutkimus osoittaa 

  1. ”Seksityöläiset ovat rikki”

Greenmoren mukaan käsitys siitä, prostituutio on viimeinen vaihtoehto rikkinäiselle, kouluttamattomalle naiselle, jolla on huumeongelma, on karhunpalvelus sille laajalle otokselle naisia, jotka valitsevat olevansa seksityöläisiä. (tämä laaja otos on jo mainitsemani 2%). Greenmore myös painottaa, että kyseinen käsitys on epäinhimillistävää, ja sallii jatkuvan väkivallan ja sosiaalisen stigman seksityöläisiä vastaan kukoistaa.

Miksiköhän niin monet naiset “valitsevat” uran prostituoituna? Monet tutkimukset osoittavat että usealla prostituoidulla on taustallaan seksuaalista hyväksikäyttöä, kuten raiskaus. Mm. Michigan State Universityn psykologian laitoksella tehty tutkimus osoitti, että 75% niistä prostituoiduista jotka on raiskattu pitivät raiskaustaan syynä omalle “uravalinnalleen”. 

Seksuaalinen hyväksikäyttö oli syynä seksityöläisen uraan myös Iltalehden taannoin haastattelemalla Suomalaisella Suvilla

Eikä rahakaan jää kauas jälkeen. Suurin osa Suomessa prostituutioon ajautuneista on pienituloisia. Mm. Pro-tukipisteen Jaana Kauppinen toteaa Suomenkuvalehden haastattelussaan, että ne nuoret jotka eivät mene kouluun, töihin tai armeijaan, menettävät kaikki tulot. Ja juuri näitä nuoria nähdään prostituoituina.

Eli mitenkähän tämä nyt meni? Oliko niin että seksityöläiset nauttivat työstään ja rakastavat sitä? Ehkä näin on tuon pienen, marginaalisen 2% kohdalla. Mutta mitä ajattelevat asiasta loput 98%? Etenkin se 60 % joka on pakotettu työhön vastoin tahtoaan? Päiväkeskuksessamme käyvät naiset tuskin allekirjoittaisvati Sarah Greenmoren teesejä.

Pia Rendic